Sillai kai...?

Päätin kirjoittaa tänne pitkästä aikaa. Taas on tapahtunut muutoksia. 

Pääsin tässä elokuussa 2014 töihin iltapäivätoiminnan vastuuohjaajaksi eräälle koululle. 

Aluksi oltiin siis evakossa, mutta kun me sitten pääsimme sinne remontoituihin tiloihin, aloin oireilla. 

Kaksi poskiontelotulehdusta, närästystä, silmien kutinaa ja vetistämistä, äänen muuttuminen nasaaliksi, 

koko ajan nuhaa ja yskää. 

Tein tässä viime torstaina sitten sellaisen päätöksen, että irtisanouduin kyseisestä työpaikasta koeajan viimeisenä päivänä. Onneksi työnantajani ymmärsi tilanteen, eikä jäänyt utelemaan perään.

Nyt olen siis jälleen työtön ja suoraan sanottuna ahdistaa! Stressaa koko ajan taloudellinen tilanne ja erityisesti se, että miten selviydytään laskuista ja menoista.

Onneksi meillä on sentään toisemme, rakkautta ei voi ostaa rahalla...

Juhlaa pukkaa

Cassiopeian vuosijuhlat lähestyvät. Pakko myöntää, että nämä ovat minun kohdallani ensimmäiset akateemiset juhlat. 

Onneksi puvun hankkiminen ei tuottanut ongelmia. Yläosa (toppi) on hankittu jo vuonna 2007, jolloin valmistuin yhteisöpedagogiksi. Alaosa on puolestaan Matiaksen pikkusiskon itse tekemä ja sitä hän käytti vanhojenpäivänään (aikamoinen sattuma, että se on juuri samanvärinen, kuin yläosa). Kengät löytyivät omasta kaapista (toki otan mukaan myös vaihtokengät). Samanvärinen huivi tuli hääpukuni mukana ja muut vaatteet (takki ja saappaat) löytyivät anopilta. 

Kampaukseen ja meikkiin en panosta hirveästi, äitini lupasi tehdä kampauksen ja meikin osaan tehdä itse. Tosin tällä viikolla käyn siistimässä latvat ja ensi viikolla siistitään kulmat =) 

Toivottavasti Matiaksen frakki (takki ja housut) ehtivät tulla postiin ennen ensi viikkoa, juhlat nimittäin ovat JO 22.2.2014. Matiaksen piti ostaa frakkipaita, valkoinen rusetti ja frakkipaidan napit. 

Hieman kyllä alkaa olla jo jännitystä ilmassa, sillä ensimmäisen puoliajan laulut on osattava ulkoa. Vaikka juhliin on aikaa 12 päivää, niin se on itse asiassa todella vähän!

Kuka tykkää makeasta?

Ajattelin nyt vihdoin ja viimein paljastaa Kinder - piirakan ohjeen. Tämä sama kyllä löytyy ihan googlettamalla, mutta kun ohjetta on niin monesti kysytty, niin nyt sen löytää täältä blogistani :) Hassuinta tässä ohjeessa on se, ettei tässä edes käytetä Kinder - suklaata, vaan se "kinderimäisyys" johtuu voikreemistä ja maitosuklaasta. 

Kinder - piirakka

Pohja;

6 dl sokeria

5 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

4 tl leivinjauhetta

6 rkl kaakaojauhetta

3 dl kuumaa vettä

300 sulaa voita / margariinia

4 kananmunaa

Sekoita keskenään kuivat aineet (sokeri, vehnäjauhot, vaniljasokeri, leivinjauhe ja kaakaojauhe). Vatkaa rikki kananmunat erillisessä kulhossa ja lisää ne taikinaan. 

Lisää lopuksi kuuma vesi ja sulanut rasva. 

Kääntele varovasti taikina sekaisin nuolijan avulla 

(kuuman veden ja rasvan kanssa on oltava erityisen tarkkana).

Kaada taikina pellille leivinpaperin päälle ja paista uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, jäähdytä.

Voikreemi

200 voita / margariinia

5 dl tomusokeria

4 tl vaniljasokeria

Sekoita kulhossa tomusokeri ja vaniljasokeri. Sulata voi / margariini mikroaaltouunissa (30 sekuntia riittää) ja lisää sokeriseokseen. Sekoita tasaiseksi massaksi ja levitä veitsen avulla pohjan päälle ja anna jähmettyä hetki jääkaapissa.

Kuorrutus: 

200 maitosuklaata

Sulata suklaa vesihauteessa ja levitä varovasti voikreemin päälle. Jähmetä vielä hetki jääkaapissa ja leikkaa piirakka paloiksi, ennen kuin suklaa ehtii kokonaan kovettua.

Muutoksia elämässä

Kirjoitan tänne hyvin pitkästä aikaa. 

Tähän mennessä on tapahtunut paljon muutoksia. Suurin niistä on ehkä se, että siirsimme häät vuoteen 2015. Aloin nimittäin jo viime vuoden puolella olla sen verran ahdistunut ja miettiä, että mihin meillä on oikein kiire, kun olemme tunteneet vasta vuoden ja kuukauden (15.1.2014). 

Eniten pelkäsin sitä, että Matias jättää minut, jos ehdotan häiden siirtämistä vuodella. Näin ei kuitenkaan käynyt - olemme siis edelleen onnellisesti yhdessä ja kihloissa

Talossa on tehty pari remonttia tai siis tarkemmin sanottuna pientä pintaremonttia. 

Sekä yläkerran ettäalakerran WC:t ovat saaneet laattaseinät ja lisäksi yläkerran muovimaton päälle Matias teki laatoituksen. Ihanaa, että minulla on tuollainen tee-se-itse-mies!

Työrintamalla suurin muutos on ollut se, että Matiaksen työt loppuivat syyskuussa, mutta joulukuussa

paras joululahja oli se, kun Matias pääsi töihin Kirkon Palvelukeskukseen. Onneksi työ sijaitsee keskustassa eli ainakaan matka - aika ei muuttunut edelliseen verrattuna - itse asiassa se jopa lyheni!

Tällä hetkellä olen itse töissä Nallikarin leirintäalueella, missä tehdään vuosisiivousta mökkien osalta. 

Valitettavasti ensimmäisen viikon työrupeama katkesi tänään keskiviikkona flunssaan, mutta onhan tässä loppuviikko aikaa toipua.

Mukavaa alkanutta vuotta 2014 kaikille!

PS. Tein tänään elämäni ensimmäisen kerran jauhelihakastikkeen ja onnistuin siinä - JEE!